Valokuvatorstai – Säde

IMG_1566

Kaivoin tämän arkistosta, koska olin laiska ottamaan kameraa käteeni. Sitä paitsi en nähnyt eilen aurinkoa juuri ollenkaan. Vesipisaroita sen sijaan. Kuva on vuodelta 2010 ja tuolloin opettelin ekan järkkärini erilaisia toimintoja. Mitä mieltä olette, onko tässä kyse aamu- vai ilta-auringosta?

Luurista vol 2

kieloja

Kielo on kukassa! Kielo on aina ollut mielestäni yksi parhaiten tuoksuvista kukista ja yleensä tähän aikaan vuodesta kielo tuoksuu myös kotona. Tämäkin kimppu on käyty keräämässä Miehen työviikon jälkeen ihan vain siksi, että hän halusi ilahduttaa minua. Muutenkin työviikon jälkeen pieni kävelylenkki tekee hyvää, saa juteltua yhdessä kaikki menneen viikon jutut ja kertoa omista huolistakin.

kynnet3

Kynsistä on tullut taas jälleen ylipitkät. Pari sormea menetti kauniin jatkeensa, mutta onneksi huomenna suuntaan kynsihuoltoon. Mitäs värejä tällä kertaa kynsiin valitsisi…? Jotenkin kiinnostais keltainen, koska en oo varma, onko mulla keltaista ikinä ollutkaan…

paita

Kuka muu kävi UFFin tasarahapäivillä? Kävin pyörähtämässä kahden euron päivillä, mutta EN LÖYTÄNYT MITÄÄN. Kävin kokeilemassa parit hassut housut (joo ei, culottes ei todellakaan ole mun juttu). Taidan olla liian nirso? UFFin pyörähdyksen jälkeen kävin kuitenkin vielä pikaisesti Kontissa ja nyt on pakko sanoa, että siitä on varmaan tullut lempparini, löydän sieltä aina jotain! Ylläolevat paidat sain omaan kaapiin kuudella ja puolella eurolla.

toimisto

Yksi muutos on tapahtunut kotona työhuoneessa. Tänne muuttaessamme molemmille oli hautunut ajatus yhteisestä työpöydästä, jonka äärellä voisimme työskennellä kasvotusten. Se on toiminut hyvin, mutta olen kaivannut hieman rauhaisampaa nurkkaa itselleni, joten päätimme kääntää työpöydän niin, että molemmilla on selän takana seinä.

Nyt, harrastellessani näitäkin juttuja, selän takanani on vain seinä. Seinä, jolle haluaisin nostaa ison kuvan, jolla ei ole kehyksiä (näkyy kuvassa tollasena pötkönä kääreissä). Pari vuotta sitten päätin teetättää parista kuvasta suurennokset ja iskeä seinälle, mutta eka satsi suurennoksia oli liian suuria. Mistään ei löydy niin isoja kehyksiä! Ne pitäisi käydä ihan teetättämässä, joten ei kiitos. Kuva on kuitenkin Miehen mielestä niin kiva, että se on saatava seinälle. Palaammeko teini-ikään ja iskemme kuvan sinitarroilla seinään?

Tuli muuten aika kiva fiilis tänään, kun eräs asiakas kehui mun nopeutta Veikkaus-koneen kanssa. Jee, mä ku luulin, että oon vielä ihan käsi sen koneen kanssa 😀

Tänään aloitettiin katsomaan uutta sarjaa Netflixistä, Archeria. Onko kenellekään tuttu? Itse hyppään kohta Pretty Little Liarsissa viidennelle tuotantokaudelle, eli kuudetta odotellessa! Hii, jännää!

Day at Porvoo

Yesterday I spent a day in Porvoo with my beautiful friend Sofia and his french boyfriend Dani.. Sebastian. Well, Let’s just call him Dani, because I think I wont be able to write his name correctly anyway.

I have met Dani before, so it wasn’t the first time we met. Sofia wanted to suprise him by taking him to Porvoo so we made a masterplan and we totally suprised Dani. He told me later he almost had an heart attack. Haha, sorry. I didn’t meant to scary you, but you know me, I’m kinda crazy!

Before going to the old part of Porvoo, we went to grocery store to get some food and drink. I was actully excited to tag along, even thought I consider myself as a third wheel, because Porvoo is beautiful place to take photos. Instead of shooting landscapes, I took photos of these guys. Dani was a real poser and Sofia didn’t mind about my camera at all.

porvoo (9)

porvoo (21)

porvoo (31)

It was a sunny day, but also windy. First we put our blanket in the shadow, but we move it to the sun after a while. We felt like celebrities, because all the tourist buses came next to us, so there were a lot of kids and chinese people. With their cameras of course… So, there we were, in the middle of kids and chinese people.

piknik

porvoo (37)

porvoo (39)

After our drinks and food we decided to find a bathroom (my suggestion about peeing in the river wasn’t okay?) and I wanted to see the old railroad. Right next to us was a public restroom and it was free. WHAT. There is no such thing! And believe me or not, it was actually really clean restroom. I had some kind of seizure in the restroom, I was laughing hysterically, but there was really some person behind the wall who was pushing the paper towels! I’m not crazy!

porvoo (46)

So then we went to check railroad (while those two were laughing at me) and we didn’t walk far enough to see the old station, but railroad was the thing. I took of course some walking photos with railroads. Do you remember the time when everyone had pictures like that?

porvoo (52)

porvoo (54)
porvoo (60)

porvoo (65)

Dani is carrying my dotted tote bag, such a gentleman! And plastic bag of course. Because I had car in time-sensitive space, we had to walk back to car and move it a little bit. Sofia had a plan to pick up some chocolate to her sister’s wedding from Brunberg, but we decided to do some walk before going to the shop.

porvoo (66)

porvoo (67)

porvoo (70)

porvoo (80)

Oh, look it’s Pretty Little Liars! Really, maybe A is hiding in here? Should we see…?

porvoo (85)

And above it was a wet stain that Dani thought it looked like a Finland. Does it? Really? Maybe, if you’re drunk!

porvoo (86)

Oh, this table was so cool, even though this would never end up in our home, but still. It’s cute!

porvoo (89)

porvoo (101)

porvoo (104)

porvoo (112)

And at least we end up to Brunberg’s shop. I tasted tar-licorice, it was maybe too much tar for me. I didn’t buy anything, but the chocolate for the wedding is now “checked”!

porvoo (114)

porvoo (116)

porvoo (117)

porvoo (122)

porvoo (124)

Btw, in the pink house the Fjördjgjegowj was Pelastusarmeija. We should have go there! I love this pink building. It’s where Barbie lives in my mind.

So, that was Porvoo at this time! Thank you so much Sofia and Sébastien! You are the cutest! <3

Jatka lausetta x 18

Ei kai tässä enempää esittelyitä kaivata? Lauseen alut on vilahdellut useissa blogeissa, mutta näiden lauseiden loput luin Tanjalta ja häneltä sain idean tehdä tämän itsekin.

cactIMG_3699

En ymmärrä… monista asioista tarpeeksi, mutta politiikka on yksi asia, josta en ymmärrä tarpeeksi. Haluaisin ymmärtää enemmän ja näin vanhemmalla iällä olen paljon fiksumpi asioista kuin vaikka kymmenen vuotta sitten. En myöskään ymmärrä miksi ihmiset valittavat asioista, joille voisivat tehdä jotain ja näin ollen lopettaa sen valittamisen.

Seuraavaksi ajattelin… alkaa kulkemaan työmatkoja pyörällä, jos vain saisin aikaiseksi hakea pyörän sen lahjoittaneelta ystävältä, kiitos ihana Mira! Tosin siihen pyörään kuulemma pitäis hommata uusi lokari. Biltemaan siis!

Viime aikoina… olen huomannut, etten ehkä kuitenkaan kriiseile kolmestakympistä. Mua ehkä vaan ahdistaa se, mitä mun pitäisi olla yhteiskunnan mielestä. Musta on kiva täyttää kolmekymmentä ja näyttää, että elämän voi elää näinkin.

En osaa päättää… mitä tekisin hiuksilleni. Toisaalta pitkät hiukset on kivat, mutta aina tähän aikaan vuodesta haluaisin lyhentää. Ei menis kauaa, niin mentäis taas ennätyspitkissä hiuksissa. Olis kiva myös vähän värjätä hiuksia, mutta nyt haluaisin repäistä ja kokeilla jotain villiä. Hetkonen, onkohan tää nyt tätä kolmenkympin kriisiä?

Muistan ikuisesti… kun tapasin Mieheni, menimme kihloihin ja naimisiin. Muistan myös, miltä tuntui nähdä veljenpoika ensimmäistä kertaa, kun se oli liian pieni. Muistan, miltä tuntui nähdä pimeällä lentokoneesta käsin Las Vegasin valoloisto, vaikka olikin migreeni ja se ketutti. Muistan sen naurun äänensoinnun, kun olin kaatunut meressä ja pyörinyt aalloissa, kun Mies nauroi mulle. Mua ei naurattanut, koska bikinit oli täynnä hiekkaa.

cactIMG_3731

cactIMG_3737

Päivän paras juttu… on toivottavasti vielä edessä. Ehkä joku kiva asiakas? Tai naapurin koira? Oli ainakin kiva herätä hyvin nukutun yön jälkeen ja todeta, ettei enää väsyttänyt!

Noloa myöntää, mutta… en ole facebookissa eikä minulla ei ole WhatsAppia. No, eihän tämä mikään nolo juttu ole, mutten keksinyt tähän kummempaa. En nolostele.

Viikko sitten… olin kirjaimellisesti koko päivän töissä. Yhdeksän tunnin vuoro osui aikataulullisesti niin, ettei siinä oikein aamulla ehtinyt tehdä mitään eikä illasta oikein jaksanut.

Kaikista pahinta on… kun läheiseen sattuu enkä voi itse tehdä asialle mitään.

Salainen taitoni on… julkinen, jos sen tässä mainitsen. Tosiasia on, ettei mulla taida olla salaisia taitoja. Vähemmän salaisia taitoja on laulaminen ja pianon soitto. Oon aika taidoton ihminen noin muuten.

Jos saisin yhden toiveen, se olisi… lottovoitto. Kamalan pinnallista, mutta tän toiveen avulla pystyisin toteuttamaan monta muutakin juttua, koska rahalla saa vaikka mitä. Jos en pyytäisi lottovoittoa, toivoisin ikuista kumppanuutta Miehen kanssa.

Minulla on pakkomielle… Miehen mielestä varmasti monen asian suhteen, mutta itse myönnän henkariongelmiani. Henkareiden pitää olla tietynpäin. Jos ne on väärinpäin, mun on pakko kääntää ne oikeinpäin. Kerran Mies käänsi vaatekaapistamme muutamat henkarit toisinpäin ja kun näin sen, vaihdoin ne oikeinpäin enkä malttanut olla ajattelematta miten kauan ne oli olleet väärinpäin.

orkideatIMG_3686

Söin tänään… aamupalaa. Kello on vasta sen verran vähän, etten ole vielä syönyt muuta kuin leipää ja juonut liian monta kupillista kahvia.

Ärsyttävintä on… Typerät ihmiset. Jos itsekin ärsyynnyt typeristä ihmisistä, älä hakeudu asiakaspalveluammattiin. Koska fakta on, että kun tapaat paljon ihmisiä, joukossa on ainakin yksi tyhmä. Enkä mä tätä sano pahalla, koska en mäkään mikään fiksuin ihminen ole.

Tekisi mieli… vetää oma vaatekaappi tyhjäksi ja rakentaa vaatekapseli ihan alusta. Mutta tuntuu kamalan isolta projektilta, joten antaa olla. Mutta muuten vois tehdä mieli jäätelöä. Ehkä ennen töihin lähtöä?

Minusta on söpöä… kun Mies matkii kissan ääntä. Sekin on söpöä, kun Mies haluaa yhdessä katsoa youtubesta hassuja ja söpöjä eläimiä. Kissat on parhaita.

Hävetti… joskus ennen. Nykyään en häpeä yhtä helposti kuin ennen. Jos joskus teen jotain tyhmää, häpeän ehkä puoli minuuttia ja that’s it. Jos asia jää mieleen, osaan nauraa asialle.

Olenko ainoa, jonka mielestä… eläinvauvat on söpömpiä kuin ihmisvauvat?

orkideatIMG_3678

 

Kirppistellen uusia asuja

Tästä tuli nyt vähän niinkuin kolmiosainen tarina. Ensin kerroin verhoista ja sitten kuvailin uusien verhojen edessä kirppislöytöjä. Tämä on nyt sitten vähän niinkuin se kolmas ja viimeinen osa. Ostin kahdet uudet housut ja mätsäilin olemassa olevia vaatteita niiden kanssa.

Ekana vedin kaapista yksivärisen paidan mustavalkoisten housujen kanssa. Ihana yhdistelmä mun mielestä ja kivan kesäinen. Tähän vielä sandaalit tai ne unelmien tennarit, joita en ole vielä löytänyt mistään. Koska olen hieman pöllö, leikin jotain ninjaa tai vastaavaa pelleä, kun näitä kuvailin. Oli hauskaa ja nyt tunnen itseni typeräksi.

kirppiskesä (13) mvhousutpinkki

Korallin värinen paitakin on muuten kirppislöytö, jos en ihan väärin muista, niin viime vuonna tai sitä edellisenä paidan taisin UFF:lta bongata.

Halusin kokeilla kuviollisten housujen kanssa jotain kuviota tai printtiä. Vedin kaapista ulos pari kesää sitten saadun työtopin ja rauhoitin asua mustalla neuleella.

kirppiskesä (14) mvhousuttoppi

Mitä mieltä olette, onko asukokonaisuus liian rauhaton, sekava?

oranssi

Siirryin hetkeksi paistattelemaan partsille, koska siellä oli niin kuvauksellista. Vaihdoin ruskeisiin housuihin ja yhdistin sen tuohon viime kesän UFF:in löytöön. Se on todella mukava päällä ja tuo niskan narujuttu on kiva yksityiskohta!

oratoppi

Pari kesää sitten (?) työvaatteeksi saatu toppi osui väriensä puolesta ihan nappiin noiden housujen kanssa, mutta sitten mulle tuli olo, että onkohan toi jo liikaa? Mitä mieltä olet?

Viime kesänä löysin kaappiin parit uutuudet UFF:lta ja tätä beigesinistä paitaa mietin pitkään, että onko tämä mun värinen ollenkaan. Tykkään paidan fiiliksestä, mutten oikein vieläkään tiedä onko tää se mun juttu.
sinibeige

Viimeisenä halusin vielä kokeilla eri väristen toppien sopivuutta näiden hassujen ruskeiden housujen kanssa. Partsilla alkoi olemaan tossa vaiheessa jo niin kuuma, etten enää jaksanut alkaa näitä melkein samanlaisia toppeja vaihtelemaan.

topit

Lämpenikö ajatukset uusista housuista? Mikä asukokonaisuus on paras?

Kirppistellen uusia vaatteita

Rakastuin niin uuteen olohuoneen verhoon ja aurinkoi paistoi kivasti, joten pystytin uusien löytöjen kuvauspisteen verhon luo. Laitoin vähän kesämusaa Spotifysta ja avasin parvekkeen ovet, jotta parvekkeelle pakkautunut kuuma ilma loihtisi mulle kesäfiilistä entisestään. Hei, kyllähän tosta nyt piti nauttia. Jos missasit edellisen kirppispostauksen, eli nuo äsken mainitsemat verhot, klikkaa tästä.

kirppiskesä (1)

korvikset

Kävin siis eilen ensimmäistä kertaa Espoon Kierrätyskeskuksessa. Jo edellisessä postauksessa kerroin, että ennen ovien avausta ulkona odotteli ihmisiä. Paikka tosiaan oli iso ja aikaa olisin voinut kuluttaa sinne enemmänkin, nyt hengasin siellä puolitoista tuntia, huh huh. Tällaiselle minirakolle oli ihana plussa se, että myymälästä löytyi asiakaswc! Vaikka ihmisiä oli paljon, ei kukaan ollut tiellä, sillä tilaa oli mukavasti. Jossain vaiheessa tosin joku mummo kärryjen kanssa meinas töytästä mua pebaan, mutta väistin sen hienolla tanssiliikkeellä. Liikkeessä oli ihania esillepanoja ja nyt vasta jälkeenpäin mietin, että olisin voinu ehkä napata pari kuvaa siellä.

Kierrätyskeskuksesta löysin kaikki kuvissa näkyvät ihanuudet, paitsi tuon mustavalkoisen mysteerin. Sen nimittäin löysin eilisen toiselta vierailulta. Päätin nimittäin suunnata Kierrätyskeskuksesta vielä Espoon Konttiin ja sekin paikka teki minuun mukavan ensivaikutelman. Tosin vaatteet oli vähän sekavasti sijoitettu, siihen olisin kaivannut jotain selkeyttä. Konteissahan ei juurikaan ole mitään esillepanoja, ihan vain muutama pieni rypäelmä jossain. Mustavalkoinen mysteeri, mikä se on? Venaa vähän, kyllä se tulee.

kirppiskesä (2)

Mukavaa vilpoista viskoosia, jossa ei ollut mitään kokomerkintöjä saatika pesuohjeitakaan. Ei siis myöskään merkintää siitä, kumpi on etu- ja kumpi takapuoli. No, väliäkös tuolla, koska ne puolet oli samanlaiset. Pituus tällä mekolla oli aika jees, vajaa nilkkapituinen, mutta sen verran ohutta matskua, että alla pitää olla muotoileva alusasu, jotta ihanat muhkurat silottuu.

kirppiskesä (3)

Muotoilevilla alusasuilla on vaan sellainen hassu vaikutelma, että se kerää koko vatsan yhdeksi palloksi, jolloin mulle tulee sellainen näkymä, että ihan ku olis vauvamaha. Kuvissa se ei tietenkään näyttänyt siltä, joten sellainen piti tehdä. Haha, tiedän, olen hieman pöllö.

mekko kirppiskesä (4)

Ja sitten se mustavalkoinen mysteeri. Tadaa! Itseasiassa tilasin piiiitkästä aikaa H&M:ltä parit vaatteet ja sieltä on tulossa yhdet saman tyyppiset housut, mutta pelkään nyt jo, ettei ne mahdu tai … jotain muuta. Mutta nää oli hassut. Merkki viittaa johonkin sellaiseen aikaan, kun mä olen kontannut ja ihmiset on käyttäny vyölaukkuja. Siihen viittaa myös housujen mallikin. Nää meinaa nousee navalle ja hyvä niin, saanpa puolet vatsasta piiloon, haha.

kirppiskesä (7)

Alla olevassa kuvassa näkyy näiden housujen ainoa miinus. Tohon vetoketjun ja napin väliin jää tommonen rako. No juu, se voi ehkä johtua tosta mahastakin, mutta on toi vähän hassu 🙂 Onneksi tuo jää paidan alle. Tämä paita on viime vuonna saatu työpaita, jota en tosin hirveästi käyttänyt töissä, koska se ei ollut kovinkaan käytännöllinen töissä. Mutta muuten sitä tuli pidettyä paljon.

kirppiskesä (8)

Hei mul on kivat housut ja keksin poseerata myös istuen. Jos mietitte tota pinkkiä ranneketta, niin yks Planin myyjätyttö antoi sen mulle allekirjoitusta vastaan.

mvhousut

kirppiskesä (17)

Mitä mieltä ootte näistä housuista? Valkoisen kanssahan se menee ihan kivasti eli myös mustankin paidan kanssa. No, pitihän tätä varten ryhtyä stailaajaksi ja kokeilin eri asuvaihtoehtoja. Niistä sitten taas myöhemmin tai tästä tulee maratonteksti.

Okei, eli siis mysteeri osoittautui housuiksi. Oikeasti väri ei ole musta, vaan tummansininen! Mitäs sanotte, voiko tämmöinen pätkä ja vähän mahakas tällaisia pitää?

Toinen housulöytöni oli ruskeat, joista roikkui vielä alkuperäinen hintalappu! Tarkempi tarkastelu kertoi housujen olevan Lindexin viime kesän mallistosta ja mä vielä vähän pohdin teenkö näille jotain korjausjuttuja, jolloin vaarana on se, että näistä tulee käyttökelvottomat (olen surkea ompelija).

kirppiskesä (18) ruskeathousut

Lyhentäisinkö ehkä leveän sauman verran pituutta vai tuplasti sen? Vai kenties vielä reippaammin? Vai annanko olla noin ja käärin, jos tarvii? Nämä housut meinaa voisin ihan hyvin sisällyttää vielä syksyn kapseliinkin, kun väri on suht neutraali. Mä en oo ikuisuuksiin käyttänyt tällaisia housuja ja se vähän mietityttää. Kun ei ole pillit, tuleekohan näitä käytettyä?

Hameita yritin salaa metsästää kummastakin paikasta, mutta enpä sitten taidakaan olla niin hametyyppi enää. Saas nähdä onko tuolle mekollekaan hirveästi käyttöä, tai no… Että monesti se tuleekaan vedettyä päälle ja missä kehtaan kulkea maha ja rinnat pystyssä.

Eli sellaisia löytöjä eilen! Rahaa meni reilu 20€ ja hippi-Taru sanoisi, että säästinpä luonnonvaroja noin 60 kiloa, what ever it means.

Kirppislöytöjä kotiin

Mulla oli eilen vapaapäivä ja koska olin luvannut Miehelle aamusta kyydin töihin, ajattelin, että voisin käydä tsekkaamassa Nihtisillan Kierrätyskeskuksen. Nettisivujen mukaan kyseessä on iso myymälä, mutta ulkopuolella kun odottelin ovien aukeamista, tajusin, että se on oikeasti iso. ISO. Olin paikalla about kymmenen minuuttia ennen ovien avausta ja ulkona odotteli jo porukkaa. Kun ovet vihdoin aukes, kaikki ryntäs etsimään jotain ja henkilökunta tervehti aurinkoisena.

Se on jännä, miten kirppiksiltä ei ikinä löydy sitä mitä lähtee etsimään, mutta löytää kaikkea, mitä ei tiennyt kaipaavansa. Välillä on toki poikkeuksia! Nyt lähdin oikeastaan avoimin mielin ja toivoin vain löytäväni jotain.

Muutama viikko sitten olin bongannut Vantaan Kontista olkkariin paneeliverhot. Tulin kotiin, iskin yhden paikoilleen ja voi hitto se näytti tyhmältä, koska se oli liian lyhyt. Ei se mitään, päätin olla luova ja käänsin verhot vaakatasoon. Se oli ihan hauska vaihtoehto, saatiin vähän väriä olkkariin. Eilen sitten löysin olkkariin ihan täydellisen verhon. Mietin, että otan kuvan ja laitan Miehelle, vähän niinku testiksi, että mikä on hänen reaktio. Mies olikin just laittanut viestiä ja kysynyt, miten menee. Vastasin, että löysin ihan kivat verhot ja nappasin kuvan. Mies vastasi hyväksyvästi. Tämä yksi verho lähti siis mukaan ja syrjäytti hassut paneeliverhot heti. Verhot ei edes haisseet semmoiselle tunkkaiselle, niinkuin monet tekstiilit ostettuna kirppiksiltä, joten vaihdoin verhon heti paikoilleen ja voi että ku rakastan sitä. Mieskin tykkää.

verhot (1)

verhot (2)

verhot (3)

Kirppiskierrokselta löytyi vähän jotain muutakin… Stay tuned, jatkoa luvassa!

Mikä on sun mielipide uudesta verhosta?

Ne paremmat kynnet

vappukynnet (1)

Tadaa, tässä vihdoin ja viimein mun nykyiset pinkkioranssit vappukynnet! Mulla on aina ollut vappukynsinä kirkkaita ja makeita väriyhdistelmiä (yks vuos oli barbipinkkiä, karkkioranssia ja ruohon vihreää), joten ei siihen nytkään tehty muutosta. Tarkoitus oli ottaa jotain oranssia, mutta siihenpä sitten yhdistettiin nätisti pinkkiä. Ja siis tottakai kimalletta, koska vappu!

vappukynnet (3)

Viime kerrasta oppineena en mennyt siihen kokeilemaani paikkaan, vaan kävin vanhalla tutulla ammattilaisella. Soila on vaan niin maailman paras! 🙂 Soila vähän naureskeli mun kynsille, joita oltiin epätoivoisesti viimeksi korjailtu ja laitettiin ne kynnet kuntoon. Nyt on siistit kynnet, jotka muistuttavat toisiaan.

vappukynnet (2)

Tosin huomasitko tuossa keskisormen kynnessä halkeaman keskellä kynttä? Aiheutin sen itse, mutta kynsi on niin vahvasti kiinni omassa kynnessäni, että siinä on ja pysyy. Toivotaan, etten enempää kolhi kynsiäni, jottei katkeaisi.

vappukynnet (4)

Töissä tulee välillä vastaan kassalla asiakkaiden nättejä kynsiä. Melkein joka kerta, kun olen kysynyt missä asiakas käy kyntensä laittamassa, on vastaus ollut sama. Tossa yläkerrassa. Jaha. Hiljaa itsekseni mietin, että voi kunpa tietäisit, että parempaakin on olemassa.

No, tietysti on parempi olla hiljaa. En kerro muille, että toisella puolella kaupunkia saa paremmat ja siistimmät kynnet ja vähän halvemmalla. Näin saan pidettyä itselläni jo kiireisen kynsiteknikon ja varmistan paikan hänen kalenterissaan.

Hei muuten, nyt on perjantai kolmastoista! Onko teille käynyt mitään sattumuksia?

Olen “vain” kaupan kassa

orkideaIMG_3749

Mä tajusin tossa, että mä en ole hirveästi kertonut uudesta työstäni. Tai siis olen tietysti kertonut jotain, mutta en sen kummemmin. Eiköhän nyt ole siis aika kertoa vähän enemmän.

Moni, joka ei tiennyt oikeasta tilanteestani vaatekaupassa, oli todella yllättynyt kertoessani, että menen ruokakauppaan töihin. Kuka hullu nyt vaihtaisi vaatekaupasta ruokakauppaan? Yks mun ihana entinen työkaveri vaatekaupassa oli ollut ensin ruokakaupassa töissä ja sitten sieltä tuli vaatekauppaan. Mä tein just päinvastoin ja se on tietysti kummastuttanut ihmisiä. Mutta, tilanne vaatekaupassa oli mikä oli ja olisi muuttunut vielä surkeammaksi, joten olen paljon mieluummin “vain” ruokakaupan kassa.

Olen miettinyt, etten voi kertoa tilanteesta vaatekaupassa kovinkaan avoimesti, mutta voin kertoa miksi olen paljon mieluummin ruokakaupan kassalla töissä kuin siinä vaatekaupassa.

orideaIMG_3743

Työvaatteet on samanlaiset

Okei, tää on varmaan monen mielestä ihan hirveetä, että joutuu pitämään niitä samoja hirveitä kuteita kuin kaikki muutkin siellä kaupassa. Mutta te ette tiedäkään miten ihanaa on viiden vuoden “mitä mä puen päälle” -fiiliksen jälkeen mennä töihin, kun voi oikeasti pukea päälle mitä tahansa, koska siinä vaiheessa, kun sä meet töihin, sä kuitenkin vaihdat ne niihin omiin työvaatteisiin. Työvaatteet ei oo kovinkaan kauniit tai muodikkaat, mutta ne on käytännölliset ja on ihanaa, kun kaikilla työkavereilla on samat vaatteet.

“Mitä mä puen päälle” -fiiliksen lisäksi tarkat työvaatesäännöt rajoittivat pukeutumista ja omaa tyyliä. Kaikilla ei ollut varaa koko ajan hommata uusia vaatteita, joten vähävaraisempana olit koko ajan samoissa vaatteissa.

Työasiat jää töihin

On ihanaa käydä töissä, tehdä se mitä listaan on kirjoitettu ja tulla kotiin. Tulla kotiin niin, että ne työasiat jää sinne työpaikalle. Tietysti mä kerron Miehelle ja kavereillekin hassuista sattumuksista tai hölmöistä asiakkaista, mutta that’s it. Kukaan ei soittele perään. Mulle ei tule yhtäkkiä sellaista oloa, että apua, unohdinkohan mä ottaa sen sieltä pois ja kenelle mun pitää siitä ilmoittaa. Jos nyt olen unohtanut jotain, se kyllä huomataan, korjataan ja saan siitä palautetta, mutta vasta töissä. Nyt olen jopa orientoitunut siihen, että en jatka siitä mihin eilen jäin, koska joku muu jatkaa siitä. Ja se on kyllä aika mahtavaa, että kaikki tekee kaikkea.

Ennen kaikkea olen nauttinut siitä, etten ole saanut kännykkääni pitkää viestiä siitä, mitä huomenna pitää tehdä. Kännykkä on melko työvapaata aluetta. Kalenteri on ainoa paikka, mistä löytyy työhön liittyvää asiaa, koska kyllähän työvuorot pitää jossain olla muistissa 🙂

Kassalla aika lentää

Kassalla on koko ajan tekemistä ja jos ei ole, voi pyörähtää myymälän puolella purkamassa kuormaa tai muuten vain siistimässä myymälää. Asiakkaita käy tasaiseen tahtiin ja välillä iskee hetken ruuhka. Asiakkaita on kaikenlaisia ja joidenkin kanssa sanan tai parin vaihto luonnistuu ostoksen teon yhteydessä ja yllätyksekseni en ole vielä kompastellut änkytykseni kanssa. Pisimmät kassavuorot ovat 8,5 tunnin mittaisia, joten siinä alkaa jo vähän fyysisesti tuntumaan epämukavalta, mutta se vuoro on onneksi suunniteltu niin, että vuoron keskellä pääsee vähän myymälän puolelle oikomaan jäseniään.

Ennen kuudenkin tunnin vuoro saattoi tuntua ikuisuudelta, jos kaikki kuorman purku oli jo tehty, myymälä oli koko ajan siisti, koska asiakkaita ei käynyt. Aika saattoi myös madella senkin takia, koska töitä tehtiin paljon yksin.

Energiaa riittää muuhunkin

Vuoron päätyttyä olen harvoin “ihan poikki” ja energiaa riittää vielä muuhunkin hommaan. On tietysti niitä päiviä, että on oikeasti ollut rankka päivä, mutta fyysisesti. Henkisesti olen ollut paljon energisempi ja vaikka kotiin tullessani saatan rojahtaa sohvalle, en ryve enää itsesäälissä tai stressaa seuraavaa päivää. Sohvalla notkuessani keskityn sen hetken olotilaan ja vierustoveriin. Yöunet ovat parantuneet ja luovuuteni on taas ennallaan.

Vaikka vaatekaupassa ei sinänsä ollut fyysisesti rankkoja päiviä (oli siis niitäkin), niin henkisesti se oli aika rankkaa. Oli henkisesti rankkaa olla mukana kaikessa, vaikkei innostusta enää löytynyt. Olin jatkuvasti väsynyt, mutta en fyysisesti. Käytin kaiken luovuuden töissä eikä se kelvannut. Tapoin luovuuttani enkä kotona enää jaksanut tarttua kameraankaan.

Tulevaisuus

Vaikka koeaikaa onkin vielä vähän aikaa jäljellä, tiedän jo esimiehen puheista sen verran, että eiköhän mulla tässä ole työpaikka loppuelämäkseni. Olen saanut anteeksi asioita, koska en ole ennen ollut päivittäistavarakaupassa töissä. Saan mokata koeaikana vielä aika paljon, että perseeseen tulee kengän kuva. Oon saanu kiitosta mun aurinkoisuudesta ja reippaudesta. Firmalla menee hyvin ja töitä riittää!

Koin kahdet yyteet ja ne oli aika rankkojakin. Taloudellisten syiden takia en tiedä kuinka kauan kyseinen lafka on vielä pystyssä, mutta entisten työkavereiden puolesta liputan ja toivon parasta.

orkideaIMG_3745

Jos jonkun mielestä olen “vain” kaupan kassa, fine. Tässä elämänvaiheessa tämä työ on kuitenkin just se, mitä kaipasinkin! Tarpeeksi älyvapaata, mutta kuitenkin intensiivistä ja motivoivaa. Se, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, ei voi tietää. Kornia, vai mitä?

Haluaisin tietää onko lukijoissani muita kaupan kassoja tai ehkä entisiä sellaisia? Pystyttekö nyökkäilemään tälle jutulle ja sanomaan, että kylläkyllä, I agree? Nykyään pystyn nyökkäilemään tälle vielä hurjemmin, melkein moshauksen tapaan.